Humlanin esikoulu on kaksikerroksinen passiivitalo, joka näyttää mallia tulevaisuuden koulutusympäristöille.
”Humlanissa yhdistyvät nykypäivän kestävyyttä, turvallisuutta ja tehokasta kaupunkirakentamista koskevat vaatimukset”, Niras-arkkitehtitoimiston arkkitehti Hilde Rivertz summaa.
Humlanin esikoulun rakentamisessa painotettiin erityisesti ympäristöä ja ilmastoa. Tämän noin 1000 neliömetrin rakennuksen odotetaan valmistuvan maaliskuussa 2019, ja siitä tulee Tukholman ensimmäinen passiivirakennuksena toteutettu esikoulu. Rakennuttaja SISAB (Skolfastigheter i Stockholm AB) on jo aiemmin päättänyt, että yrityksen kaikille uusille rakennuksille hankitaan ympäristörakennussertifiointi. Se on nyt Humlanin passiivitaloesikoulun myötä siirtynyt seuraavaan vaiheeseen taistelussa kohti kestävämpiä oppimisympäristöjä.
Humlan on yksi osa koulutusympäristöjen voimakasta laajentamista. Ruotsin kuntaliiton SKL:n mukaan lähivuosina täytyy rakentaa 900 uutta koulua ja esikoulua. Koulutusympäristöihin erikoistuneelle Niras-arkkitehtitoimistolle on siis tiedossa paljon työtä.
”Useimmat toimeksiantajat haluavat nykyään matalaa energiankulutusta ja laadukkaita materiaaleja ja toteutusta”, koulutusympäristöjä piirtävä Hilde kuvailee.
Humlan on passiivirakennuksena varsin energiapihi. Rakennuksen eri osien yhtenäisyyteen ja yhteensopivuuteen on kiinnitetty runsaasti huomiota, jotta energiankulutus on saatu painettua mahdollisimman alas. Kaikki asiat on tarkistettu huolellisesti – ikkunoiden sijoittelu, valon pääsy rakennukseen, ilman virtaukset. ”Myös eristys on ratkaisevan tärkeä passiivirakentamisessa. Valitsimme sen vuoksi julkisivuihin ROCKWOOL REDAir FLEX ‑järjestelmän sekä ikkunoiden ja ovien asennukseen REDAir Link ‑järjestelmän”, Hilde kertoo.
Humlan edustaa passiivirakentamisen lisäksi myös toista rakennustapaa, jonka odotetaan yleistyvän tulevaisuudessa, nimittäin monikerroksisia esikouluja. Esikoulut ovat Ruotsissa yleensä yksikerroksisia, mutta esimerkiksi Tanskassa tilanne on toinen.
”Esikouluista on suuri pula ja kaupunkitontit ovat usein pieniä. Rakennuksia korottamalla voidaan rakentaa enemmän pienemmälle alueelle”, hän kuvailee.
Humlanin 108 lapselle tämä tarkoittaa sitä, että ulos jää enemmän leikkitilaa, koska rakennus ei peitä pihasta yhtä suurta osaa kuin yksikerrosratkaisussa.
Olisi helppoa keskittyä vain koulutusympäristöjen rakennusteknisiin parannuksiin, mutta Hilde haluaa nostaa esiin myös rakennuksen käyttäjät. Hänen mielestään kaikkein tärkeintä on keskittyä työntekijöiden ja lasten hyvinvointiin ja kehittymiseen rakennuksessa.
”Tämän projektin suunnittelun ohjenuorana oli turvallisen ja houkuttelevan leikkiympäristön luominen lapsille. Tietenkin on uskomattoman tärkeää, että voimme saavuttaa tämän tavoitteen tavalla, joka kestää myös tulevaisuudessa”, Hilde toteaa lopuksi.
SISABin Owe Lind ja TM konsultin Åsa Wendel vastaavat Humlanin esikoulun suunnittelusta. Tengbom-arkkitehtitoimisto vastaa passiivitalototeutuksesta. Projektin suunnittelua jatkoi suunnitteluvaiheessa Aperto/Niras.